Viikko sitten lauantaina lähdimme yöjunalla kohti Rovaniemeä, josta jatkoimme Saariselälle bussilla. Matka meni hyvin, Napsteri nukkui Sailan sängyssä Sagan suostumuksella ;) Matkaan lähdimme Metlan tiloista Laanilasta muutama kilometri Saariselästä etelään. Alkumatkassa oli paljon vastaantulijoita, ja noin 57. kohdalla alkoi kyllästyttää sama virsi "voi, miten teillä on noin paljon koiria mukana? Kantavatko ne itse eväänsä? Onko teillä niille oma teltta?".
Nastilla oli lisäjärkytyksen takaamiseksi makuualustansa ja takkinsa selässään alkumatkan (painaa ehkä 50 g, mutta näyttää hurjalta ;))
Saila, Halla ja Mocan peppu
pääsimme matkaankin. Etualalla Saila ja Saga.
eräällä oli KIIRE, perskaleen perässävedettävä väitti, että pitkospuut oli liukkaat, PAH!
Hullut porokoirat taukojumpalla Luulammen päivätuvalla, jonka pihalla telttailimme ensimmäisen yön. Ensimmäinen päivämatka oli siis Laanila-Rumakuru-Luulampi.
Toisena päivänä tarkoitus oli mennä suorinta tietä Luulammilta Rautulammille ja Tuiskukuruun, mutta harhauduimme kiertotielle ja menimme Kiilopään kautta Rautulammille, jossa oli kasallinen steinerkoululaisia, joita lähdimme karkuun vielä Lankojärvelle. Päivämatka oli yli 20 km, ehdottomasti rankin päivä kiipeilyineen kaikkineen, tässä kuva kiipeilysaavutuksen huipulta läheltä Kiilopäätä. Minulla loppui pitkässä nousussa kunto, Nastia hermostutti hirveästi, kun jäimme hetkeksi pääjoukosta jälkeen. Lotta kuvaa kasvillisuutta, Saila, Saga, Heidi ja Halla ihmettelevät maisemia, Maria ja Mocca suunnistavat jo eteenpäin Hansun miettiessä valokuvauskulmia.
Lasku kävi minulla polviin, Nastilla ei tuntunut käyvän mihinkään...
Lisää nousua matkalla Rautulammille. Tällä kertaa minun kuntoni kesti paremmin... (Telttakangas oli siirtynyt Hansun rinkkaan... ;))
Mökin Miina miettii Rautulammilla, että josko lähdettäisiin vielä 8 km päähän Lankojärvelle mölyäviä koululaisia pakoon....
Voittajan on helppo hymyillä tuvassa nukutun yön jälkeen. Saavuimme Lankojärvelle pimeän tullessa ylitettyämme paljain jaloin polviin asti ulottuvan puron. Onneksi pääsimme sateisena yönä koirinemme tupaan. Heidi, Halla, Mocca ja Riia lähdön tunnelmissa tiistaiaamuna.
Saila ja Saga Lankojärven rannalla.
Tiistainen päivämatka oli Lankojärveltä Luirojärvelle. Matka sujui soisissa ja metsäisissä tunnelmissa, tässä hetteikköä ylittää Saga ja Saila. Purojen ylityksiä matkalla oli useita...
Halla eli Hagassessan Balezzia sillan ylityksen jälkeen, toivottavasti saan Hansulta kuvia hurjasta ylityksestäkin. Koirat olivat joka tapauksessa superreippaita =)
Taas tunturimaisemaa...
Napste tauolla. Silloin kun ei saanut leikkiä serkun kanssa, lempipuuhaa oli variksenmarjojen syönti...
fiilistelykuvatuksia...
Nasti jumissa. Saga-täti jäykisteli Nastin lähellä, eikä tyttöpolo päässyt peruuttamaan, koska Saakelin remmi on kiertynyt takajalkojen taitse. Helpotus oli suuri, kun Saila kutsui Valkoisen Salaman pois.
Mocca rinkkavahti. Keskiviikkona vaelsimme vain 8 km Luirojärveltä Tuiskukuruun.
Halla tauolla.
Lotta Kotakönkäällä matkalla Tuiskukurusta takaisin Rautulammille. Lounastauko puolivälissä, kuumakuppi, leipää ja viskiä.
Reissunainen!
Saga-täti aamulla teltassa Rautulammilla.
N nukkui nurkassa.
Rautulammilla viimeistä yötä teltassa. Maa ja teltta olivat kuurassa aamulla.
Napsteri vaihtoi kuskia viimeisenä päivänä ja hyvin se totteli Hansuakin. Nastilla oli tapana demonstroida ihmisten kävelynopeutta ryömimällä. Tässä kuvassa Saga lempipuuhassaan kepin kanssa.
Heidi ja Halla ylittämässä kesyä puroa, jonka pääsi ihan kengillä ylitte.
Uusi huiputus lähellä Kiilopäätä n kilometri ennen loppua...
Kivinen on polkumme...
Tuolta myö tultiin... (Kuva bussin ikkunasta lauantaina)
Poroja nähtiin vaan kaukaa, yks raato ja sitten ikkunasta Metlan kämpästä. Napsteri ainakin osoitti suurta kiinnostusta ikkunaporoihin, kun nostin sen pöydälle. Koko pikkuinen alkoi täristä innosta...
Bussimatka sujui näin...
Hassu Balezzia-serkku
Saila ja Saga lukee..
Mocca nukkuu, sillä olikin lyhin kotimatka, sillä Mocca ja Riia asuvat Oulussa.
Taisteluarpia, huomaa keskimmäisten varvasanturoiden rypyt... Pyykkärin käpälät =) Onneksi eivät puhki menneet, niin kuin Mocalla ja Hallalla...
ja se olokapiä... Pahin vamma.
Mutta kahtena kappaleena selvisimme ja innolla odotamme seuraavaa reissua! Kilometrejä tuli yhteensä
90 kuudelta kävelypäivältä =)
viteo Napsterin menosta retkellä...
Kommentit